RSS

ETÄOPETUS ERITYISTILANTEISSA – Sairaanakin selviää koulusta

Koonnut Harri Mantila, Miia Mämmelä, Antti Huttunen

Lataa pdf-versio oppaasta tästä

1. Johdanto

Kun lapsi sairastuu vakavasti, koko perheen elämä muuttuu. Huoli ja murhe täyttävät asianomaisten mielen. Aikataulut joudutaan laatimaan sairauden ja hoitojen ehdoilla. Tulevaisuus vaikuttaa epävarmalta. Myös koulunkäynti mietityttää.

Koulusta pois jääminen huolestuttaa lasta sekä koko perhettä. Miten koulunkäynti järjestyy? Miten opinnot etenevät? Joudutaanko harkitsemaan luokan kertaamista? Vaihtuvatko opettaja ja luokka?  Sairaalaopetuksen ja kotona annettavan opetuksen lisäksi, etäopetus on yksi työkalu, jolla sairastunut oppilas voi suorittaa ainakin osan opinnoistaan. Joissain tapauksissa on vieläkin merkityksellisempää, että hän voi pitää yhteyttä muihin oppilaisiin ja kotikouluunsa. Oppilaat, jotka joutuvat olemaan pitkään poissa koulusta, kokevat olevansa yksinäisiä ja ovat eristyksissä muusta sosiaalisesta ympäristöstään.

Tässä ohjevihkossa keskitytään reaaliaikaiseen, kahdensuuntaiseen video- ja äänilaitteiden avulla tapahtuvaan opetukseen kotiluokan ja sairastuneen oppilaan välillä. Etäopetuksen muutkin muodot, kuten esim. yksisuuntainen opetus ja oppituntitallenteet tukevat koulunkäyntiä pitkien poissaolojen aikana.

Vuonna 2012 alkanut eSKO-hanke oli Maskun kunnan ja Opetushallituksen rahoittama hanke sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestämiseksi. eSKOn tavoitteena oli vakiinnuttaa etäopetus yhdeksi työtavaksi sairaala- ja kotiopetuksen rinnalle. Hankkeen päätyttyä keväällä 2014, Kolibri-hanke jatkaa samaa työtä. Hankkeen rahoittavat Opetushallitus sekä Turun kaupungin sivistystoimiala.

Kolibrin avulla kuntien ja koulujen on mahdollista saada apua  etäopetuksen järjestämiseen, kuulla etäopetuskokemuksia sekä saada apua laitteiden ja ohjelmien käyttöä koskevissa asioissa. Kolibri koordinoi etäopetustilanteita ja siten kerää yhteen niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia. Esittelytilaisuuksissa osallistujat voivat itse nähdä miten etäopetus järjestetään ja mitä laitteita/ohjelmia tarvitaan. Hankkeen yhteistyötahoja ovat sairaalakoulut, homepakolaiset ry, Sylva ja Kummit ry.

Etäopetuksesta on mahdollista saada tietoa mm. osoitteesta http://www.etaopetus.fi/sairastuminen. Tälle sivulle päivitetään blogia, informoidaan tilanteista, jaetaan informaatiota, linkitetään ohjeita ja ylläpidetään yhteystietoja. http://www.etaopetus.fi -sivulta löytyy paljon lisää tietoa etäyhteyksien hyödyntämisestä opetuksessa.

2. Kenelle etäopetus sopii?

Etäopetus voidaan järjestää oppilaille, jotka eri syistä joutuvat olemaan pitkiä aikoja pois koulusta. Syyt voivat olla hyvin erilaisia, mm. eri sairauksista tai tapaturmista johtuvia. Joskus myös erilaiset ongelmatilanteet estävät normaalin koulunkäynnin. Tällaisia syyt voivat johtua mm. sisäilmaongelmista.

Jokainen etäopetustilanne on yksilöllinen. Se suunnitellaan aina yhteistyössä oman koulun, sairaalakoulun, perheen ja oppilaan kesken huomioiden sairauden ja hoitojen aiheuttamat rajoitukset. Järjestelyiden tavoitteena on, että oppilas etenee oppiaineissa luokka-asteen mukaisesti sekä kykenee säilyttämään sosiaaliset suhteensa luokkakavereihinsa sekä kouluun.

Helpointa etäopetus on järjestää alakoululla, missä opetus tapahtuu koko ajan samassa luokkahuoneessa. Yläkouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja lukioissa tarvitaan enemmän suunnittelua opetusjärjestelyiden suhteen. Suunnittelussa huomioitavia asioita ovat mm. mitä aineita opetetaan etänä, miten luokat varustetaan (kamerat, mikrofoni), käytetäänkö verkosta löytyvää opetusmateriaalia/tallenteita yms.

3. Mitä etäopetuksella saavutetaan?

Kun lapsi joutuu eristyksiin koulustaan ja luokastaan, sosiaaliset suhteet vähenevät merkittävästi. Arkirutiinit muuttuvat ja ne joudutaan suunnittelemaan uudelleen sairauden ehdoilla. Elämä pyörii kodin ja sairaalan ympäristössä. Koulunkäynti järjestetään sairaalakoulun ja mahdollisesti kotona annettavan opetuksen avulla. Etäyhteyksien käyttö voi parhaimmillaan mahdollistaa opiskelun kotiluokan mukana oppilaan omaa oppimissuunnitelmaa noudattaen. Näillä koulujärjestelyillä pyritään poistamaan sairastuneelta ja hänen perheeltään huoli koulunkäynnin järjestymisestä. Etäopetuksen tavoitteena on, että sairastunut kykenee opiskelemaan muun luokan/ikäryhmän mukana. Välituntisin oppilailla on mahdollista keskustella keskenään, sairastunut näkee mitä luokassa tapahtuu ja hänellä on tekemistä päivisin.

Paluu luokkaan on helpompaa hoitojen jälkeen, kun yhteys on säilynyt myös poissaolon aikana. Etäopetuksen myötä sairastunut oppilas on voinut vähitellen lähestyä koulua ja luokkaansa. Sairauksiin liittyvät hoidot saattavat aiheuttaa fyysisiä muutoksia (hiustenlähtö, turvotus jne.). Etäyhteyden myötä nämä muutokset eivät tule yllätyksenä muulle luokalle.

Vakava sairastuminen huolestuttaa myös luokkakavereita. Säännöllisen yhteydenpidon avulla oppilaat tietävät paremmin, mitä sairastuneelle kuuluu. Luokassa on helpompaa keskustella sairauteen ja hoitoihin liittyvistä asioista, kun oppilaat ovat koko ajan olleet keskenään yhteydessä. Sairauden mukana myötäeläminen on myös kasvattavaa koko luokalle.

Päivittäinen yhteys kodin/sairaalan ja koulun välillä lisää ja helpottaa vanhempien ja opettajan yhteistyötä.

4. Miten etäopetus järjestetään?

Käytännön järjestelyitä varten on tärkeää, että tiedossa on tekninen tukihenkilö, joka osaa kartoittaa ja auttaa laitteiden ja ohjelmien hankinnassa ja käyttöönotossa. Kolibri-hankkeen kautta on mahdollista saada asiantuntijoita auttamaan asianomaisia, teknisiä tukihenkilöitä ja toimimaan myös itse teknisenä tukena.

Etäopetuksen onnistumisen kannalta on hyvä, että opetuksen tekninen suunnittelu ja opettelu aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo esim. ennen hoitojen alkamista. Tällä tavoin laitteiden ja ohjelmien käyttö kyetään käymään yhdessä läpi opettajien, oppilaan ja hänen perheensä kanssa.

Etäopetusta varten tarvitaan internet-yhteys kuvan ja äänen lähettämistä varten. Opetusta lähettävässä luokassa on hyvä olla laadukas kokousmikrofoni, joka on sijoitettu luokan etuosaan keskeiselle paikalle niin, että mikrofoni kykenee lähettämään sekä opettajan että oppilaiden puheen. Etäyhteyden toisessa päässä äänilaitteeksi suositellaan kuulokemikrofonia, josta ääni kuuluu hyvin eikä äänen kiertoa tapahdu.

Luokkaan tarvitaan myös tietokone (pc, kannettava, tabletti), johon kamera, mikrofoni ja mahdolliset muut lisälaitteet tarvittaessa kytketään. Tietokoneissa tulee olla myös tarvittava etäyhteysohjelma. Tällaisia ovat mm. maksullinen Adobe Connect) sekä ilmaiset Skype, Google Hangouts jne. Viimeisenä mainituista on erillinen ohje tämän kappaleen lopussa.  Ohjelmaa valittaessa on oltava yhteydessä sairaalaan ja selvitettävä mahdolliset ohjelmarajoitukset sairaalaverkossa sekä internetyhteys ja palomuurin rajoitukset.

Sairastuneelle oppilaalle tarvitaan tietokone. Koneen on siirreltävyyden kannalta käytännöllistä olla kannettava tai tablettitietokone. Niissä usein valmiina olevat mikrofoni ja kamera ovat riittävät, mutta mahdollista on myös käyttää erillislaitteita. Mikrofonina voidaan käyttää myös sankaluureja, jotka tarvittaessa estävät äänen kiertämisen.

Lisätehtäviä, monisteita ym. materiaalia on mahdollista lähettää sähköpostitse kodin ja koulun välillä. Jos opettaja käyttää luokassaan dokumenttikameraa, on sen kuva ainakin tietyissä tilanteissa mahdollista välittää oppilaalle työpöydänjakotyökalun avulla.

Skypen käyttö etäopetuksessa

Käyttöönotto

Skypeä on mahdollista käyttää mm. tietokoneilla, tablet-laitteilla ja kännyköillä. Skype on helppokäyttöinen, ilmainen ja suomenkielinen. Tietokoneelle asennettava versio löytyy osoitteesta http://www.skype.com => Hanki Skype. Asennus vaatii järjestelmävalvojan oikeudet. Maksuton käyttäjätunnus kannattaa hankkia kaikille etäopettajille ja -oppilaille erikseen.

Yhteyden avaaminen

Skype aloitetaan avaamalla ohjelma ja kirjautumalla sisään. Mikäli asennettaessa on niin valittu, tämä vaihe tapahtuu automaattisesti, kun tietokone käynnistetään. Seuraavaksi yhteyshenkilöiden listalta valitaan keneen halutaan ottaa yhteyttä. Tämän jälkeen painetaan Näköpuhelu-nappia. Kun yhteyspyyntöön vastataan, kuva- ja ääniyhteys avautuu automaattisesti. Yhteys lopetetaan painamalla punaista luurinappia ruudulla.

Chat

Skypessä voi kommunikoida myös tekstimuotoisten viestien välityksellä. Kun olet valinnut yhteyshenkilön luettelosta, ruudun alalaidassa näkyy Teksti-ruutu, johon kirjoittamalla ja Lähetä viesti –nappia painamalla viestisi välittyy saman tien vastaanottajalle.

Asetukset

Jos kuva- tai ääniyhteyksissä ilmenee ongelmia, kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa asetukset (Skypen tietokoneversiossa ylävalikoista Työkalut => Asetukset). Tarkista erityisesti, että Ääniasetuksissa Mikrofoni- ja Ääni ulos -kohdissa valittuna näkyvät oikeat laitteet (=luokassa kokousmikrofoni).

Google Hangoutsin käyttäminen etäopetuksessa

Käyttöönotto

Google Hangouts on käytettävissä käytännössä kaikilla tietokoneilla ja mobiililaitteilla. Mobiililaitteet edellyttävät Google Hangouts -sovelluksen asentamista, tietokoneella palvelu toimii nettiselaimen kautta; pieni lisäosa on kuitenkin asennettava (ei vaadi järjestelmävalvojan oikeuksia). Kaikilla Google Hangouts -keskusteluun osallistuvilla henkilöillä tulee olla oma Google-tunnus, jonka voi luoda ilmaiseksi osoitteessa http://www.google.fi => Kirjaudu sisään.

Yhteyden avaaminen

Mene osoitteeseen http://www.google.fi
Kirjaudu omalla Google-tunnuksellasi
Siirry Google+ -palveluun painamalla ylälaidassa linkkiä, jossa on plusmerkki ja etunimesi (esim. “+Antti”)
Klikkaa ruudun oikeassa alalaidassa olevaa “Aloita Hangout-video” -nappia. Jos et näe tätä nappia, avaa Hangouts-sivupalkki oikean yläreunan puhekuplanapista.
Kun Hangouts-ruutu aukeaa, voit ruudulle ilmestyvästä valikosta kutsua käyttäjiä mukaan nimeltä tai lähettämällä heille ruudulla näkyvän linkin esimerkiksi sähköpostilla.
Kun muut käyttäjät vastaavat kutsuusi, video- ja ääniyhteys heihin käynnistyy.

Ruudunjako ja chat

Chat-keskustelun saat auki ruudun oikeaan laitaan painamalla vasemmassa laidassa sinistä puhekuplanappia.
Ruudunjaon saat päälle vasemman laidan ruutu-ja-nuoli -kuvakkeesta.

Adobe Connectin käyttö etäopetuksessa

Käyttöönotto

Adobe Connect on maksullinen sovellus ja sen käyttö edellyttää, että opettajalla on käytössään Meeting Host -oikeus. Ota lisenssi- ja käyttöoikeusasioissa yhteyttä oman organisaatiosi Adobe Connect -yhteyshenkilöön. Adobe Connect toimii täysin nettiselaimessa, joten se ei vaadi ohjelma-asennuksia. Adobe Connectista on saatavilla oma sovelluksensa myös Android- ja iOS-laitteille.

Yhteyden avaaminen

Opettajalle: Avaa nettiselain ja mene Connect-etähuoneesi osoitteeseen (kysy tarvittaessa ohjeita organisaatiosi Connect-yhteyshenkilöltä). Valitse “Enter with your Login and Password”, kirjoita käyttäjätunnuksesi ja salasanasi. Paina lopuksi Enter room.

Oppilaalle: Avaa nettiselain ja mene opettajan ilmoittamaan nettiosoitteeseen. Valitse Enter as a Guest, kirjoita Name-kenttään oma nimesi ja paina Enter room.

Video- ja ääniyhteys

Huom! Voidakseen käyttää omaa video- ja ääniyhteyttään oppilaalla tulee olla Presenter-tason oikeudet. Opettaja voi antaa nämä oikeudet viemällä hiiren osoittimen oppilaan nimen päälle osallistujalistalla ja valitsemalla Make Presenter.

Videoyhteyden saa auki klikkaamalla yläreunassa olevaa web-kameranappia. Kun esikatselukuva näkyy Camera and Voice -työkalussa, paina sen alalaidassa olevaa Start Sharing -nappia.

Ääniyhteyden voi avata klikkaamalla yläreunan mikrofoninappia. Jos kohtaat ääniongelmia, varmista, että käytössä on oikea mikrofoni: klikkaa pientä alaspäin osoittavaa nuolta mikrofoninapin vieressä ja katso Select Microphone -asetukset.

Chat ja ruudunjako

Jos ruudulla ei ole Chat-työkalua, opettaja voi tuoda sellaisen näkyviin ylävalikon Pods=>Chat-kohdasta. Chatissa viesti kirjoitetaan alalaidan valkoiseen palkkiin ja painetaan sitten viereistä puhekuplanappia.

Ruudunjakoa varten tarvitset Share-työkalun (hae tarvittaessa ylävalikosta Pods=>Share). Klikkaa sitten Share-työkalun keskeltä Share My Screen. Valitse Desktop ja paina Share. Voit lopettaa ruudunjaon painamalla Stop Sharing.

Lyncin käyttäminen etäopetuksessa

Käyttöönotto

Microsoft Lyncin käyttö edellyttää, että opettajalla on käytössään Lyncin täysversio; useimmiten kunta on hankkinut ohjelman opettajien käyttöön. Tavallisesti Lync on asetettu käynnistymään Windowsin käynnistymisen yhteydessä, jolloin opettajan ei tarvitse erikseen kirjautua siihen.

Nämä ohjeet ovat tarkoitettu Lync 2013 -versiolle ja tilanteisiin, joissa oppilaalla ei ole omaa Lync-tunnusta: Klikkaa Lync-ikkunassa rataspainikkeen oikeassa reunassa olevaa nuolta alaspäin ja valitse Pikakokous. Näytölle avautuu uusi kokousikkuna. Klikkaa kokousikkunan oikeassa alakulmassa nappia, jossa on kolme pistettä. Valitse Kokouksen osallistumistiedot. Näet linkin, joka sinun tulee välittää oppilaalle esimerkiksi sähköpostitse. Linkin avulla oppilas pääsee etäyhteyteen mukaan.

Video- ja ääniyhteys

Kuva- ja ääniyhteyden saa auki viemällä hiiren alalaidan videokamerakuvakkeen päälle ja valitsemalla Aloita oma video.

Chat ja ruudunjako

Mikäli chat-toiminto ei ole näkyvissä, saat sen näkyviin painamalla alareunan puhekuplanappia. Viesti kirjoitetaan toiminnon alempaan ruutuun ja lähetetään enteriä painamalla.

Ruudunjaon saa käyttöön viemällä hiiren alareunan ruutukuvakkeen päälle ja valitsemalla Työpöytä. Muiden osallistujien tulee hyväksyä jaon näyttäminen omalla koneellaan.

5. Etäopetus oppilaan näkökulmasta

Etäopetus on oppilaalle loistava apuväline koulunkäynnin avuksi. Hän kykenee sairaudestaan huolimatta osallistumaan opiskeluun ja olemaan sosiaalisesti läsnä ystäviensä kanssa. Oppilaalle on tärkeää saada opetusta. Hänen läsnäolonsa etäyhteyden avulla vähentää luokkakavereiden ennakkoluuloja ja mahdollisia pelkoja sairautta kohtaan. On paljon helpompaa keskustella sairaudesta ja siihen liittyvistä asioista, kun sairastunut kykenee itse kertomaan kuulumisistaan ja vastaamaan kysymyksiin.

Joissain tapauksissa etäopetus ja erityisjärjestelyt voivat ahdistaa sairastunutta. Hän voi kokea joutuneensa sairautensa vuoksi erityisasemaan, mikä entisestään korostaa hänen erilaisuuttaan. Tämä saattaa vähentää lapsen motivaatioita osallistua etäopetukseen.

Opetuksen kannalta on huomioitava sairauden ja hoitojen mukanaan tuomat muutokset. Fyysinen kunto heikkenee, väsymys vaikeuttaa opiskelua ja mieliala vaihtelee. Lääkkeet ja hoidot voivat mahdollisesti vaikuttaa oppimiskykyyn ja keskittyminen koulunkäyntiin voi olla vaikeaa, kun hoitojen myötä tulee paljon pakollisia poissaoloja. Tämä on tärkeää ottaa huomioon etäopetuslukujärjestystä laadittaessa.
Luokassa on usein perushälinää, joka kuulostaa kuulokkeilta kuunneltuna häiritsevältä. Myös tekniset ongelmat voivat toistuessaan vähentää motivaatiota osallistua etäopetukseen. Ongelmien esiintyessä, opettajan on tärkeää ottaa yhteyttä tekniseen tukeen.

6. Etäopetus perheen näkökulmasta

Kolibri -hankkeen yhtenä tavoitteena on auttaa perhettä koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. On kuitenkin huomioitava, että vaikka kotikoulu joutuukin kantamaan päävastuun koulunkäynnin järjestämisestä, kasvaa myös vanhempien vastuu. He joutuvat auttamaan ja tukemaan lasta enemmän kuin normaalisti luokkaopetuksessa. Jossain tilanteissa vanhemmilta voidaan tarvita myös teknistä apua. Koulujärjestelyt täytyisi saada kuitenkin järjestettyä toimimaan niin, etteivät ne tarpeettomasti lisää perheen taakkaa.

Vanhemmista on helpottavaa huomata, että lapsen ei tarvitse olla täysin eristyksissä ystävistään. On tärkeää säilyttää ihmissuhteita oman ikäisiin ystäviin. Etäopetuksen myötä kodin ja koulun yhteistyö on helppoa ja sujuvaa.  Vanhempien on helppoa kertoa koululle esim. aikataulumuutoksista sekä sairauteen ja hoitoihin liittyvistä asioista. Koska etäopiskelun myötä oppilaalla on tekemistä päivän aikana, huoltajalla on pieni hetki omaa aikaa.

7. Etäopetus koulun näkökulmasta

Sairaudenaikaiset opetusjärjestelyt ovat koulun vastuulla. Opiskelu etenee kotikoulun opetussuunnitelman mukaisesti, jota sairaalakoulussa ja kotona annettava opetus tukevat. Pelkkä kotitehtävien välittäminen kotiin ei ole opetuksen järjestämistä. Etäopetus on hyvä lisä sairaalassa annettavalle opetukselle sekä oman koulun puolesta järjestettävälle kotiopetukselle. Etäopetus antaa mahdollisuuden sosiaalisten suhteiden säilymiselle sairauden aikana. Sairastuneelle oppilaalle voidaan laatia oma henkilökohtainen oppimisen suunnitelman.

Opetus järjestetään siten, että se noudattelee mahdollisimman paljon niitä tavoitteita, mitkä ovat kotikoulussa. Opetuksen on joustettava sairauden ehdoilla. Myös oppilaan ikä täytyy huomioida etäopetusta suunniteltaessa. Molempien etäopetuksen osapuolten tulee varautua myös siihen, että aina kaikki ei sujukaan suunnitellusti. Vähän etätunteja on parempi, kuin liian suurella tuntimäärällä kuormittaminen. Pitkäaikaissairaan kohdalla on varmaankin syytä pohtia intensiivijaksoja oppiaineiden kohdalla ja keskittyä vain ydinsisältöjen opiskeluun. Ei siis tuntia sieltä ja toista tuolta, jolloin kokonaisuus jää hahmottamatta ja etäopetuksesta tulee sirpalemaista, vailla tavoitteita olevaa.

Jyväskylän normaalikoulun erityisopettaja Heta Orrain kirjoittaa etäopetuksen järjestelyistä seuraavaa:
” Lukiossa päädyttiin kokeilemaan etäopetusmallia oppilaan heikon koulukunnon vuoksi. Opiskelija suoritti kursseja itsenäisen kurssisuorituksen nimikkeellä, mutta itsenäisen työn tukena oli hänelle räätälöity etäopetusmalli. Aluksi lähdettiin liikkeelle kahdesta kurssista, mutta pian huomattiin sen olevan opiskelijalle liian raskasta. Intervention aikana lukiolainen suoritti kiitettävin arvosanoin yhden kurssin kaksisuuntaisen ja vuorovaikutteisen etäopetuksen avulla. Skype-yhteyden ja iPadien avulla kaksisuuntainen osallistuminen oli vaivatonta opiskelijalle ja opettajalle. ”

Etäopetusta mietittäessä on otettava huomioon koulun resurssit niin laitteiden kuin opettajien tietotaidollisten seikkojen näkökulmasta. Opettajalle kertyvän lisätyön korvaamisesta on hyvä käydä neuvotteluja työnantajan kanssa. Tärkeää on selvittää tulevien laitehankintojen kulut ja niiden korvaaminen.

Koulun on oltava yhteydessä luokan oppilaiden perheisiin ja informoitava heitä etäopetusjärjestelyistä.

8. Yhteystiedot

Harri Mantila

asiantuntija (etäopetus sairastapauksissa)
luokanopettaja, Kurittulan koulu, Masku
041 4352245, harri.mantila@masku.fi

Antti Huttunen

asiantuntija, TOP-keskus, Turun sivistystoimiala
050 347 4243, antti.huttunen@turku.fi

Päivi Kujanpää

projektikoordinaattori, Kolibri – hanke
050 432 3514, paivi.luoma@turku.fi

Anne Vähäkylä-Aulo (ent.Haartemo)

Sylva ry:n toiminnanjohtaja
040 5899530, anne.aulo@sylva.fi

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: